Alkuperä
Rodun tarkkaa alkuperää haettaessa on palattava vuoden 500 jkr. vaiheille, jolloin roomalaiset valloittivat Skotlannin pohjoiseen Tayjoelle asti. Roomalaisilla oli mukanaan vahti-, ja metsästys-koiria, jotka risteytyivät paikallisten paimenkoirien kanssa ja niistä syntyi vuosisatoja kestäneen valinnan tuloksena uusia rotuja.
Lyhytkarvainen collie oli karjakoira, jonka tehtävänä oli kuljettaa lampaita ja lehmiä markkinoille. Lyhytkarvaisia collieita oli erityisesti Northumberlandin seudulla, jossa rotu kehittyi huomattavasti. Vuoden 1860 näyttelyissä lyhyt-, ja pitkäkarvainen collie kilpailivat samoissa luokissa. Jatkuvasti kiistellään siitä, onko lyhyt- ja pitkäkarvaisella colliella yhteiset kantavanhemmat..Eräiden asiantuntijoiden mielestä alkuperä on sama ja he uskovat, että pitkä karvapeite on jalostettu myöhemmin. Karvan pituuden on arveltu olevan seurausta koiran työtehtävästä. Lyhytkarvainen collie ohjasi ja kuljetti laumaa, pitkäkarvainen taas vartioi sitä. Ensimmäinen hyvin menestynyt lyhytkarvainen collie oli erään herra Mapplebackin omistama Fan- niminen blue merle narttu. Se oli todella kaunis ja tyypillinen rotunsa edustaja.
Lyhytkarvainen collie hyödyllinen ja oppivainen
kumppani
Lyhytkarvaiselle collielle ei ole mielestäni sopivampaa määrettä kuin hyödyllinen ja oppivainen kumppani.
Koiran linjakas kauneus yhdistyneenä suureen älykkyyteen tekee siitä yhden mielenkiintoisimmista, hyödyllisimmästä ja samalla sopeutuvimmista nykyroduista.
Tunnetulla kasvattajalla W. Stanfieldillä oli tapana sanoa "Kuvatkaa minulle voimaa, älykkyyttä, kestävyyttä, kauneutta ja jaloa ulkomuotoa, niin olette kuvanneet minulle LYHYTKARVAISEN COLLIEN.